Hirveetä sutimista sinne sun tänne

Aamu alkaa verenpaine koholla. Vasemmalla kädellä kahvi valmiiksi, nopea silmäys päivän lehteen ja aamutelevision säätiedotukseen. Leipä käteen ja kättä takin hihaan tunkien ovesta ulos. Vauhdikkaimmat ehtivät heräämisen ja ulko-oven paukahduksen välillä ulkoiluttaa koiran ja pakata lapset päiväkoti- tai koulukuntoon. Sama vauhti jatkuu töissä. Kahvimuki kourassa harpotaan kok- ouksesta toiseen. Hyvä että edellisen kokouksen asiat ehtii kirjata ja antaa ajatustakaan tulossa olevalle palaverille. Lounas sujuu tietokoneen ruutua tuijottaen Subwayn sämpylä toisessa kädessä. Huomisen esitys valmistuu rivakasti. Aina välillä kilahtava sähköposti keskeyttää ajatuk- sen tai muuten vain ajatus lähtee harhailemaan ja sormet ohjaavat näytön linkin Facebookin sivulle. Onkohan joku käynyt tykkäämässä viimeisimmästä sivupäivityksestä? Kokouksessa kukaan ei ole valmistautunut asiaan, päätös siirretään seuraavaan kertaan. To do -lista kasvaa ja mieli tuskastuu. Samaa vauhtia töistä kaupan kautta kotiin ja perheen iltapuuhiin. Mielessä pyörii kuitenkin jo seuraavan päivän aamupalaveri. Mitä esität? Miten saat toiset puolellesi? Miksi pomo vastustaa asiaa joka tapauksessa? Illalla kaadut kuolemanväsyneenä sänkyyn, mutta uni ei tule silmään. Kelaat päivän tapahtumia ja mietit seuraavan päivän palaveria huolestuneena. Valmistelut ovat kesken. Mitä jos työkaveri on poissa, etkä saa tarvitsemaasi tukea? Entä...? Lopulta kieriskelet itsesi lakanoihin ja uneen. Moni tunnistaa edellisestä kertomuksesta sieltä täältä tuttuja piirteitä. Toivottavasti et sentään pidä tarinaa täydellisenä kuvauksena omasta tai yrityksesi työntekijöiden päivästä. Pidät tai et, lue ehdottomasti tämä kirjoitus loppuun asti. Se aivan varmasti pidentää ikää - tai ainakin keventää työelämän taakkaa. Mindfulnessin tuntemisesta on paljon hyötyä ja iloa työhön ja arkeen. Tietoinen läsnäolo eli mindfulness leviää kulovalkean tavoin organisaatioissa. Se on äärettömän tehokas tapa vähentää stressiä, lisätä keskittymiskykyä ja oppia itsensä johtamista. Sovellusalueet organisaatioissa ovat monet: johtamisen laadun kehittäminen, viestintätaitojen parantaminen, muu- tosten läpivieminen, innovatiivisuuden tukeminen, yhteisöllisyyden tukeminen ja työhyvinvoinnin lisääminen, erityisesti työnilon kasvattaminen. Toinen syy leviämiseen on se, että menetelmän tehosta on vahvaa tieteellistä näyttöä, jonka määrä lisääntyy hurjaa vauhtia. Kun 1980-luvullla julkaistiin mindfulnessista pari tutkimusta vuosit- tain, vuonna 2013 ilmestyi yli 500 tutkimusta aiheesta. Mindfulnessin on kiistatta osoitettu saavan aikaan aivoissa sekä toiminnallisia että rakenteellisia muutoksia jo suhteellisen lyhyen ajan harjoit- telun jälkeen. Yleensä puhutaan siitä, miten kahdeksan viikon säännöllinen harjoitus tuottaa muutoksia lisäten keskittymiskykyä ja vähentäen stressiä. Tutkimustiedon lisääntyessä lyhyemmätkin ajat ovat osoit- tautumassa tuloksellisiksi. Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että jo 20 minuutin päivittäinen harjoit- telu 4-5 päivän ajan lisää keskittymistä vaativissa tehtävissä onnistumista. Miten? Mielen luonteeseen kuuluu, että se vaeltelee asiasta toiseen. Harjoituksissa ohjaat kul- jeskelevat ajatuksesi lempeästi takaisin keskittymisesi kohteeseen aina uudestaan ja uudestaan. Tutkijat Emroyn yliopistossa ovat kuvanneet ihmisten aivoja ja huomanneet, että tämä pieni liike ajatuksissa vahvistaa yhteyksiä aivoalueilla, jotka huolehtivat keskittymikyvystä. Mitä enemmän harjoittelet, sitä vahvempia yhteydet ovat. Yksinkertaista, tehokasta ja hyvää oloa tuovaa mielen jumppaa. Tekemisen tilasta olemisen tilaan Suurin syy tietoisen läsnäolon menestykseen myös organisaatioissa lienee kuitenkin siinä, että työelämä on muuttunut aikamoiseksi kaaokseksi ja sutimiseksi sinne sun tänne. Olemme tavoitet- tavissa 24/7. Työasiat seuraavat kotiin stressi seuralaisenaan. Ja toisaalta kaikki tekemisemme keskeytyy koko ajan. Meistä on tullut taitavia ja usein väsyneitä multitaskaajia. Teknologiasta on tullut siunaus ja kirous. Tätä tuskaa lieventämään otamme vastaan kaikki toimivat keinot.

Tietoinen läsnäolo antaa meille välineitä siirtyä jatkuvasta tekemisen tilasta ja monen asian yhtäaikaisesta pyörittämisestä olemisen tilaan silloin, kun koemme sen tarpeelliseksi. Tilaan, jossa olemme läsnä tässä hetkessä ja aistimme siinä olevia asioita. Emme ole menneisyydessä, emme ole tulevaisuudessa. Millaisista harjoituksista on kyse? Voimme kiinnittää huomiomme hengitykseen, omaan ke- hoomme, ajatuksiimme, ympäristöömme. Olennaista on se, että kiinnittäessämme huomiomme jonnekin, olemme tietoisia siitä, mitä teemme ja havainnoimme lapsen avoimuudella kaikkea tapahtuvaa. Näiden muodollisten harjoitusten lisäksi mindfulnessia voi soveltaa kesken työpäivän - syömiseen, sähköpostien lukemiseen tai kokouksissa olemiseen. Lyhyellä tähtäimellä keskit- tymiskyky paranee ja stressi helpottuu siinä hetkessä. Säännöllisellä harjoittelulla mukaan tulee itsensä johtaminen ja oman elämänkokemuksen syventyminen. Kun tunnistaa mielenliikkeensä, itsensä johtaminen helpottuu Mitä hintaa maksamme nykyisestä tavastamme viuhtoa työelämässä? Monen asian yhtäaikainen tekeminen ei ole hyvästä, vaikka ehkä tunnetkin saavasi enemmän aikaan. On arvioitu, että tieto- työläinen vilkaisee sähköpostiaan jopa 100 kertaa päivässä ja siirtää huomionsa tehtävästä toiseen joka kolmas minuutti. Jokaisesta siirtymästä palaaminen vie oman aikansa. Vaativaan tehtävään kiinnipääseminen voi viedä yli kymmenen minuuttia. Työn laatu ja luovuus väistämättä kärsivät ja stressi lisääntyy, kun joudumme jatkuvasti hyppimään aiheesta toiseen. Informaation löytämiseen, säilömiseen ja jakamiseen käyttämämme teknologiat sekä arkiset tapamme muokkaavat aivoja pirstaleiseen elämänrytmiimme sopiviksi. Osaamme hyvin hakea ja silmäillä informaatiota, mutta olemme menettämässä kykyä keskittyä ja pohtia syvällisesti. Aivomme ovat sopeutuneet internetin 20 vuotta kestäneeseen voittokulkuun. Läsnäolo on taito, jota täytyy harjoittaa. Kuten alussa totesin, keskittymiskyky ei ole ainoa asia, johon tietoinen läsnäolo tuo apua. Koska ihmisellä on myös luontainen taipumus toimia totuttujen kaavojen mukaisesti ja nähdä asiat tutulla tavalla, reagointitapammekin ovat usein samantyyppiset. Eivät kuitenkaan välttämättä tarkoituk- senmukaiset ja tilanteeseen sopivat. Mieltä voi treenata siihen, että tunnistaa mielenliikkeensä ja vaikuttaa siihen, miten reagoi asioihin ja miten näkee ne. Mielemme tipahtaa helposti erilaisiin an- soihin. Niitä voivat olla asioiden näkeminen lähtökohtaisesti negatiivisina ja katastrofeihin jo- htavina, toisten syyttely tai aina oikeassa oleminen. Kun oppii tunnistamaan oman mielen liikkeet, voi oppia näkemään asiat ympärillään uudessa valossa. Syksyn keltainen lehti, työkaverin hymy tai iltapäväkahvin tuoksu tuottavat hyvää mieltä. Iloa syntyy entistä pienemmistä asioista. Rakasta itseäsi - olet sen arvoinen Koska mindfulness on vuosituhansia sitten lähtenyt liikkeelle pyrkimyksestä hyvään elämään, eikä ensisijaisesti stressinhallinnan välineeksi, se avaa harjoittajalleen hyvin nopeasti näkökulmia elämään laajemminkin. Tietoisen läsnäolon olennainen elementti on kaiken hyväksyminen sell- aisenaan. Kun hyväksymme niin ikävät ajatuksemme, keskeneräisyytemme, kipumme kuin epäon- nistumisemme mindfulness-harjoituksessa, niiden voima vähenee. Säästämme energiaa, kun emme turhaan kamppaile niitä vastaan. Usein turhan kovassa ja ihmiset ihmisinä unohtavassa työelämässä mindfulness tuo helpotusta toistakin kautta. Sen olennainen elementti on lempeys. Sekä itseä että toisia kohtaan. Mieti, miten paljon paremmin työpäiväsi lähtee käyntiin, jos aloitat sen hymyilemällä työkaverillesi. Tai toivotat mielessäsi kaikkea hyvää siivoojalle. Tai näet pomosi ihmisenä, jolla on samanlaisia inhimillisiä huolia kuin sinulla itselläsi. Kohtaat toisen ihmisenä - herkkänä ja hauraana. Sellaisena kuin itsekin pohjimmiltasi olet

Näistä eväistä syntyy parempaa ja stressittömämpää työelämää.