Menin tunnevalmennukseen kytkeytymään elefanttiin

Istun bussissa matkalla Emergyn tunnetaitokoulutukseen. Vasta äsken ehdin tutustua meille lähetettyyn artikkeliin, joka pohjustaa päivää. Silmäluomet lurpsahtelevat väkisinkin kiinni. Olen väsynyt, kun aikaisen aamulähdön vuoksi uni jäi lyhyeksi. Eilen oli myös kiire saada aikaiseksi esitys toiseen hankkeeseen. Onkohan väsymys tunne? huomaan pohtivani.

Kalastajatorpan miljöö meren rannassa Helsingissä on mieltä rauhoittava. Hyppään ratikasta yhtä pysäkkiä aiemmin pois, että saan nauttia vanhojen talojen ja tunnelmallisten pikkukatujen rauhasta. Kevätaurinko paistaa.

Meitä on kymmenkunta tunteista kiinnostunutta paikalla Kalastajatorpan kokoussalissa. Ohjaajina on Emergyn kaksikko Jarkko Rantanen ja Katja Vuorialho. Jarkko on pitkän linjan psykologi ja tunteista paljon kirjoittanut coach. Katja puolestaan on isoissa yrityksissä HR:ää vetänyt juristi, jonka tunnecoachaus on vienyt täysin mukanaan. Jarkko on lämmin, Katja suloinen, on ensivaikutelmani.

Mieleni on rauhallinen ja utelias aloittaa matka tunteiden maailmaan. Suurin kysymysmerkki on se, mitä uutta koulutus voi antaa minulle oman läsnäoloajatteluni päälle. Katja heittää ilmaan lupauksen siitä, miten puhtaasti taitojen opettamisen lisäksi koulutus muuttuu henkilökohtaiseksi matkaksi. Kuulostaa hyvältä.

Ensimmäisenä harjoituksena kirjoitamme nimilappumme toiselle puolelle itsestämme tunnesanoja, toiselle puolelle faktoja. Sitten yritämme parin kanssa määritellä toisen tunnesanat, kun tiedämme faktat. Tai toisinpäin. Tämä on vielä tuttua, helppoa ja hauskaa.

Kun Jarkko kysyi olemmeko kuluneen viikon aikana lohduttaneet jotakuta, innostaneet jotakuta, rauhoittaneet jotakuta, minun oli helppo vastata kaikkiin kohtiin kyllä. Myös muut nyökkäilevät samanmielisinä. Tästä Jarkko saa aasinsillan erittäin tärkeään asiaan: Tunteet ovat suorituskyvyn kannalta ratkaisevan tärkeitä.

Jarkko kuvailee tunteiden olemusta kahdella sanalla: tieto ja energia. Tunteet kertovat meille aina jotain ja ne sisältävät voiman ohjata toimintaa johonkin suuntaan. Suuri ongelma ihmisillä on siinä, että he eivät tiedä, mitkä tunteita he tuntevat. Vasta tunteiden tunteminen on edellytys sille, että voi ymmärtää, mikä ne herättää ja miten ne vaikuttavat meihin.

Läsnäolon taito antaa meille tilan kääntää huomio tunteisiin. Sekä omiin että toisten. Tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen on sitä helpompaa, mitä enemmän ymmärtää tunteiden “teoriaa”.

Johtoryhmän tunneilmapiiri on organisaation ilmapiiri

Kun lounasaika lähestyy, huomaan, että aikainen aamu alkaa painaa silmäluomissa. Käyköhän väsymys tunteesta, mietin uudestaan? En jaksa kysyä. Sen sijaan puhutaan yritysten johtoryhmien tunneilmapiiristä. Terästäydyn. Tulee joukko kiinnostavia lukuja. Esimerkiksi se, että 70% johtoryhmän tunneilmapiiristä selittää organisaatioilmapiiriä. Huikeaa! Tuo lause kannattaa lukea useampaan kertaan. Erityisesti johtoryhmien jäsenten.

Vetäjät käyvät perusteellisesti lävitse myös muita tutkimuksia. Minun pitäisi olla entisenä taloustoimittajana ja tutkijana innoissani. Silti ensimmäistä kertaa päivän mittaan tunnen turhautumisen tunteen kohoavan pintaan. Kiinnostavaa. Siis tunteen herääminen.

Normaalisti se ilmestyy koulutustilaisuuksissa jo paljon aikaisemmin. Alan nyt päivän teemaan ja omaan läsnäoloajatteluuni pohjautuen tutkia tunnetta. Mihin se kohdistuu? “Tiedän paremmin.” “Kevyttä kamaa” Tällaisia ajatukseni olisivat, jos ne pukisi sanoiksi. Tarkastelen tuntemuksiani lempeän uteliaasti. Mistä ne nousevat? Miksi nyt? Miten ne vaikuttavat toimintaani? Kun tutkailen turhautumisen tunnettani, se alkaa hälvetä. Tuntuu hyvältä. Haluan olla kiinnostunut.

Kytkeydy elefanttiin

Nyt siirrytään aivoihin ja muistutetaan 90 sekunin säännöstä eli tunne ei kestä sen pidempään. Vaikea uskoa. Tähän täytyy palata.

Elefanttiin kytkeytyminen on yksi päivän kummallisimpia ohjeita. Kielellisesti. Mutta ehkä juuri siksi, että se on niin kummallinen ja suomen kielen kannalta käsitehirviö, se jää mieleen. Kyse on yksinkertaisesti huomion kiinnittämisestä omiin ja toisen tunteisiin, kun joku on kiihtynyt. Toinen vaihtoehto toimia on puhua tiiviisti asiaa elä käydä keskustelua ratsastajan kanssa. Siitä ei kyllä norsu liiku toivottuun suuntaan.

Pohdimme pitkään sitä, mitä tunteet oikeastaan ovat. Hyvä ja syvä filosofinen kysymys.

Hieno Jarkon ilmaan esittämä määritelmä tunteelle on: “Sielun liikkeitä ja sydänjuuria.”

Uskomattoman merinäkymän ääressä nautitun lounaan jälkeen haetaan näkökulmia tunteisiin. Tavoitteena on tunnistaa erilaisia tunteita entistä paremmin ja myös ymmärtää niiden toimintaa.

Vihaan liittyy se, että lopettaa järkevän ajattelun. Siihen liittyy usein myös epäoikeudenmukaisuuden tunne.

Hämmennys kutsuu meidät ajattelemaan ja siten mahdollistaa syvällisen oppimisen.

Surussa olemme normaalitilaa kriittisimpiä järkiperusteiden suhteen. Hmmm…hyvin mielenkiintoista.

Helpotus on ainoa positiivinen tunne, joka vaatiin negatiivisen pohjan

Hilpeys on tärkeä tunne työpaikoilla. Erityisesti silloin, kun on tosi rankkaa. “Ilon kautta, perkele”.

Vahingonilo tulee 4-5 -vuotiaana

Häpeä - tunne, että ei kelpaa

Tietoon liittyy kolme tunnetta: uteliaisuus, hämmästys, hämmennys. “Olisi älyttömän hienoa, jos saataisiin herätettyä uteliaisuus”, Jarkko toteaa.

On erityisen tärkeää kiinnittää huomiota positiivisiin tunteisiin, koska sitä kautta aivot ohjelmoituvat uudelleen. Tunteiden kohdalla on myös niin, että usein kun ihmiset saavat kertoa - tulla kuulluksi ja nähdyksi - tunteet ovat tehneet tehtävänsä.

Myös minun kohdalla ensimmäinen tunnevalmennuspäivä on tehnyt tehtävänsä - puhe tunteista on herkistänyt minua entistä enemmän tunteiden eri vivahteille ja väreille. Tunteet ovat myös mielessäni entistä jäsentyneempänä kokonaisuutena.

Tunteita on entistä helpompi tunnistaa, tarkastella ja myös vaikuttaa niihin.